Suomi

Valtion taideneuvosto tutkii ja kehittää niitä yhteyksiä, joissa nykytaide ja julkiset tilat kohtaavaat. Vaikutamme osaltamme niin nykyajan taiteen kuin julkisten tilojen kehitykseen määräpaikoille sijoitetulla taiteella, tilapäisillä projekteilla, kaupunkikehittämishankkeilla sekä keskusteluilla ja julkaisuilla.

Julkinen taide käsittää kaikki nykytaiteen muodot, jotka näkyvät julkisissa tiloissa tai jotka käsittelevät yhteisöllisiä kysymyksiä. Nykytaide ei ole vain kohteita, vaan myös elämyksiä, sosiaalista kanssakäymistä ja kriittis-luovaa suhtautumistapaa. Samalla tavoin julkiset tilat eivät ole vain katu ja tori, vaan vähintään yhtä suuressa määrin sosiaaliset ja mentaaliset julkiset tilat, ne, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa mielipiteitä vaihtaessamme. Tämä monisäikeisten ja dynaamisten tilanteiden verkko on Valtion taideneuvoston luonnollinen pelikenttä.

Taideneuvostolla on uusien teoksien tuotannossa pitkät perinteet läheisestä yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa. Taiteilijat ja kuraattorit tutkivat toimintamme keskipisteessä vapaasti taiteen suhdetta julkisiin tiloihin. Siitä syntyy osaamista ja menetelmiä, joita voidaan soveltaa yhteiskunnan eri tilanteisiin, kuten kaupunkikehittämiseen, jossa taiteilijan rooli on pikemminkin luoda omia teoksia kuin tarjota spesifistä sosiaalista tai hahmottavaa osaamista.

Taideneuvoston toimeksiannon perustana on demokraattinen ambitio, usko siihen, että taide on tärkeä osa yhteiskuntarakentamista ja että sen on oltava kaikkien ulottuvilla. Nykyajan taiteen esitteleminen paikoilla, joissa ihmiset liikkuvat, on suurenmoinen mahdollisuus ja haaste uuden luomisen ja sen saavutettavuuden välisellä jännitekentällä. Koska toimimme valtion toimialalla, voimme viedä taidetta niin erilaisiin ympäristöihin kuin kriminaalihuoltolaitoksiin ja nuorisokoteihin, joista joissakin taide on ainoa saatavilla oleva kulttuurin laji, moniin maan yliopistoihin ja korkeakouluihin, joissa nykytaiteen asettamat kysymykset kohtaavat tutkijan tavat tarkastella maailmaamme.

Valtion taideneuvosto perustettiin vuonna 1937 ja se on kulttuuriministeriön alainen valtion virasto. Taideneuvoston lähes 80 vuoden aikana tuottamissa hankkeissa voi nähdä Ruotsin yhteiskunnan kehitykseen liittyviä tärkeitä taiteellisia jälkiä. Taideneuvosto perustettiin voimakkaiden muutosten kautena, vaiheessa, jossa Ruotsin hyvinvointivaltiota rakennettiin. Nyt olemme toisessa intensiivisessä muutosvaiheessa, jossa on suuri tarve etsiä uusia tapoja formuloida se, mikä on meille kaikille yhteistä.

Jotta voisimme seurata yhteiskunnan muutoksia ja nykytaiteessa samaan aikaan tapahtuvaa valtavaa kehitystä, toimeksianto muuttuu vääjäämättä ajan myötä. Vuonna 2012 aloimme muuttaa toimintaamme valtion miljöön pysyvistä taideteoksista ja suuresta kokoelmasta siten, että kehitämme myös vapaita muotoja, kaupunkikehittämistä ja ennen kaikkea keskustelua ja syventämistä niin, että fokuksessa ovat julkisen taiteen uudet käytännöt.

Pysyvä taide

Valtion taideneuvosto tuottaa pysyviä taideteoksia valtion toiminnanalan uusiin rakennuksiin ja miljöihin. Toimintaamme kuuluu kaikki veistoksista ja liikkuvista kuvista ääniteoksiin ja kokonaisiin julkisivuihin. Taideneuvosto käyttää jo vakiintuneita ruotsalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, mutta myös nuoria taiteilijoita, jotka eivät ole aiemmin tehneet taidetta julkisiin miljöihin.

Tilapäishankkeet

Taiteilijat ovat jo vuosikymmeniä hakeutuneet näyttelytilojen ulkopuolelle toteuttamaan taidehankkeita. Nykytaide on siten enemmän kuin mikään muu taidemuoto levinnyt uusille alueille, elokuvasta ja muotoilusta politiikkaan ja journalismiin vain muutaman mainitaksemme. Tätä nykyä on paljon taiteilijoita, joiden toiminta hakeutuu luonnollisella tavalla erilaisiin julkisiin tiloihin ja yhteistä koskeviin kysymyksiin. Tilapäisissä hankkeissa Taideneuvosto voi tutkia uusia praktiikoita yhdessä taiteijoiden kanssa.

Kaupunkikehittäminen

Vuosina 2010–2013 Taideneuvosto teki yhteistyötä Valtion antikviteettiviraston, Asuntoviraston ja Arkkitehtuuri- ja designkeskuksen kanssa hallituksen toimeksiannossa Samverkan om gestaltning av offentliga miljöer (yhteistoiminta julkisten miljöiden muotoilussa). Aiheena oli, kuinka yhteisten miljöiden muotoilua voidaan vahvistaa ammattiryhmien ja kansalaisten välisen yhteistoiminnan avulla suunnitelussa ja rakentamisessa. Tehtävästä ilmeni, että taiteellisen osaamisen eri muodot voivat tarjota kaupunkikehittämisprosesseihin ainutlaatuisia näkökulmia ja uusia ratkaisuja. Vuonna 2014 aloitamme uuden vaiheen, jossa kaupunkikehittäminen nivelletään ydintoimintaamme ja jossa se kehittää toimintatapoja vastaiseen toimintaamme.

Taidekokoelmat

Valtion taideneuvosto rakentaa taidekokoelmia valtion toiminnanaloille niin Ruotsissa kuin ulkomailla. Niiden taiteellinen laajuus on huomattava ja niihin kuuluu etupäässä ruotsalaisten taiteilijoiden nykytaidetta ja vanhempia teoksia. Miljöissä kuten vakuutuskassoissa, poliisiasemilla, työnvälitystoimistoissa, YK-rakennuksessa New Yorkissa ja Ruotsin edustustoissa eri puolilla maailmaa pääsevät monet kohtaamaan arkipäivässään monenlaisia taiteilijatyyppejä ja taiteellisia ilmaisuja.

Taiteen hoito

Valtion taideneuvosto on vuodesta 2004 lähtien valvonut, miten virastot hoitavat valtion taidetta ja miten kiinteistönomistajat hoitavat pysyvää, rakennuskohtaista taidetta.

Valtio omistaa noin 100 000 julkista taideteosta. Niitä on Ruotsissa yli 200 virastossa ja ulkomaanvirastoissa noin 100.  Kokoelman taiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja rahallinen arvo on suuri. Taideneuvosto tarkastaa ja tukee virastojen työtä, jota ne tekevät suojellakseen ja säilyttääkseen hallussaan olevaa valtion taidetta pitkäjännitteisesti ja ammattimaisesti. Me myös ohjaamme ja neuvomme noin 100:aa kiinteistönomistajaa niiden taideneuvostosta tilaamansa rakennuskohtaisen taiteen hoidossa ja hallinnassa.