Meänkieli

Valtion taiteneuvos (konstrådet) tutkii ja kehittää niitä yhtheyksiä joissako nykyaijantaite ja julkiset huohneet kohtaavat. Paikkaspesifiikin taitheen kautta, väliaikhaisitten projektitten, kaupunkinkehitysprojektitten ja puheluitten ja julkasuitten kautta met tehemä töitä ette tukea niin nykyaijantaitetta ko julkisten huohneitten kehityksheen.

Julkinen taite sisältää kaikkia mallia nykyaijan taitheesta jotako näytethään julkisissa huohneissa elikkä joka koskee kysymyksiä siittä yhtheisestä. Nykyaijantaite ei ole aivan objektiä ko kansa kokemusta, sosiaalia interaksuunia ja kriittistä- kreatiiviä suhthautumistappaa. Samala laila net julkiset huohneet ei ole aivan katuja ja toria, ko vähhiinthääns yhtä isoissa määrin net sosiaalit ja mentaalit julkiset huohneet, net jokka kehittyvät ko met interakeraama ja ko mielipitheet kohtaavat toisia. Tämä väävi kompleksista ja dynamisista tilantheista oon Valtion taiteneuvoksen ittesthään selvä pelipaikka.

Taiteneuvoksella oon pitkä perine likhiisestä yhtheistyöstä taiteelioitten kansa ette tuottaa uusia teoksia. Keskelä meän toimintaa taiteeliat ja taitekyrattorit tutkivat vaphaasti taitheen relasuunia julkisheen huohneesheen. Tästä työstä syntyy tietoa ja metutia joitako mennee käyttää eri yhtheiskuntatilaisuuksissa niinku esimerkiksi kaupunkinkehityksessä jossako taiteelian rolli pareminki ko ette tehjä omia teoksia oon ette lisätä erityistä sosiaalia elikkä kuvvaavaa kompetensiä.

Pohjana Taiteneuvoksen tehtävälle oon demokraattinen ambisuuni, usko ette taite oon tärkeä osa yhtheiskuntarakentamisesta ja ette se pittää olla saatavissa kaikile. Ette näyttää nykyaijan taitetta paikoila missä ihmiset liikkuvat oon fantastinen maholisuus ja haaste jännityspaikassa uusluovuuen ja saatavuuen välissä. Meän työn kautta valtiolisissa toiminoissa met saatama lisätä taitetta eri ympäristhöin niinku fankilanhoithoon ja nuorisonkothiin, joissako taite vississä tilantheissa oon ainua kulttuuri mikä oon saatavissa, niinku montheen maan yniversiteethiin ja korkeakouhluun, jossako net kysymykset jokka nykyaijantaite herättää, kohtaavat tutkian tarkastelua meän mailmasta.

Valtion taiteneuvos perustethiin vuona 1937 ja oon valtiolinen virasto Kulttuurideparttementin alla. Niissä projektissa, joitako Taiteneuvos oon tuottanu hetin 80 vuotta, saattaa nähjä tärkeitä taitheelisia jälkiä ruottin yhtheiskunnan kehityksessä. Taiteneuvos perustethiin faasissa ko oli suuria muutoksia ja ko ruottin hyvinvointivaltiota olthiin rakentamassa. Tänä päivänä met olema kokohnaans eri faasissa intensiivistä muutoksesta jossako oon suuri tarve ette hakea uusia mallia ette formyleerata sitä yhtheistä.

Ette seurata matkassa näissä yhtheiskunnan muutoksissa ja siinä laajassa kehityksessä joka tapahtuu yhtä aikaa nykyaijantaitheessa, tehtävä muuttuu välttämättömästi yli aijan. 2012 met alotimma lähtemällä työstä permanentitten taiteteoksitten kansa ja suuritten kokoelmitten kansa valtiolisessa ympäristössä, siiheen ette kansa kehittää vaphaita formaattia, kaupunkinkehitystä ja ennen kaikkia keskusteluja ja syvenyksiä joissako fuukkys oon julkisen taitheen uuet praktiikkerit.

Permanentti taite

Valtion taiteneuvos tuottaa permanenttiä taiteteoksia uushiin rakenukshiin ja ympäristhöin valtioliselle toiminalle. Met tehemä töitä kaiken kansa veistoksista ja liikkuvasta kuvasta ääniteokshiin ja kokohnaishiin fasathiin. Taiteneuvos käyttää hyvinetableerattuja ruottalaisia ja kansanvälisiä taiteelioita, mutta kansa nuoria taiteelioita jokka ennen ei ole tehneet töitä julkisissa ympäristöissä.

Tilapäisiä projektia

Monen vuosikymmenen jälkhiin taiteeliat oon hakehneet ittensä näyttelypaikoitten ulkopuolile ette realiseerata heän taiteprojektia. Niinku ei mikhään muu taitemalli, nykyaijantaite oon sillä mallin ekspanteeranu uushiin aluheishiin filmistä ja tisajnista, politiikhaan ja sjurnalistiikhaan ette vain nimittää muutamia. Tänä päivänä oon iso määrä taiteelioita joittenko praktiikkerit luonolisella laila hakevat ittensä erin sorttishiin julkishiin huohneishiin ja kysymykshiin siittä yhtheisestä. Tilapäisissä projektissä Taiteneuvos saattaa yhessä taiteelioitten kansa tutkia uusia praktiikkeriä.

Kaupunkinkehitys

2010 ja 2013 välisennä aikana Taiteneuvos teki töitä Valtioantikvaarioviraston, Boverkin ja Arkitektyyri- ja tisajnikeskuksen kansa hallitustehtävässä ”Samverkan om gestaltning av offentliga miljöer”. Se oli siittä kunka kuvvaamista yhtheisistä ympäristöistä mennee tukea yhtheistyölä eri virkaryhmitten ja kansalaisitten kansa planeraamisessa ja rakentamisessa. Tehtävä oon näyttäny ette eri mallit taitheelisesta kompetensistä saattavat tarjota ynikkiä ideavinkkeliä ja uusia ratkaisuja kaupunkinkehitysprosessissä. Met alotamma 2014 uuen faasin jossako kaupunkinkehitys integreerathaan meän päätoiminthaan ja kehitämmä millä laila met tulema tekheen töitä tulevaisuuessa.

Taitekoleksuunia

Valtion taitaneuvos tekkee yhtheenluetteluja taitekoleksuunista valtiolisille toiminoile ympäri Ruottia ja ulkomaanvirastoile. Niilä oon laaja taitheelinen levveys ja net sisältävät niin nykyaijantaitetta ja vanheempia teoksia ennen kaikkia ruottalaisilta taiteelioilta. Ympäristöissä niinku vakkuutuskassoissa, polisiasemoissa, työvälityksissä, FN-talossa New Yorkissa ja Ruottin ambasaatissa ympäri mailmaa monet ihmiset saattavat heän arkipäivässä kohata eri taitetta ja taitheelisia ilmaisuja.

Taitheen hoito

2004 lähtien Valtion taiteneuvos kattoo perhään ette virastot hoitavat valtiolista taitetta ja ette talonomistajat hoitavat vakituista, rakenuksheenkiinitettyä taitetta.
Valtio omistaa suunile 100 000 julkista taiteteosta jokka oon siotettu suunile 200 virasthoon Ruottissa ja 100-kunthaan ulkomaanvirasthoon – yks kokoelma jollako oon suuret taitheeliset, kulttuurihistoorialiset ja ekonoomiset arvot. Taiteneuvos syynää ja tukkee virastoja työssä ette pitkänaikhaisesti ja profesunellisti suojata ja säilyttää heän omistammaa valtiolista taitetta. Met annama kansa ohjeita ja neuvoja 100-kunnale talonomistajalle hoijosta ja huolenpiosta rakenuksheenkiinitetystä taitheesta jonka net oon tilahneet Valtion taiteneuvokselta.