Sámegielat – Åarjelsaemien gïele

Staaten tjeahpoeraerie goerehtieh jih evtiedieh dejtie ektiedimmie-tjeahpojde, guktie byjjehtims tjiehtjelasside tjåanghkan buektedh. Mijjieh barkebe sjieketjeahpoej jih annjebodts prosjektigujmie jih aaj staaten evtiedimmieprosjektine publikasjovnine jih digkiedimmine guktie edtjebe dejtie byjjehtims tjiehtjelh evtiedamman buektedh.

Gaajhkh dah byjjehtims tjeahpoej hammoeh destie ektidimmie-tjeahpoejste mah byjjehtims tjiehtjelisnie vuesiehtieh, jih aaj dah guhtjelassh mah ektiedimmesne leah. Ektiedimmietjeahpoe ij leah barre naan objekte, vååjnoes goh sosiale interaktsjovne jih laejhtems jih iedtjeme vuekie aaj. Seamma vuekien mietie vuejnebe eah leah dah byjjehtims tjiehtjelh barre geajnoe jih tåarjesijjie, viehkeles leah aaj dah jeatjebh sosiaale jih mentaale byjjehtimes tjiehtjelh gosse ektine miedtedh dellie jeatjligkie åssjalommoe maahtah aaj sjidtedh Daate vieve dehtie komplexe jih jeatjadehteme tsiehkie, lea Staaten tjeahpoeraerien reektes åssjalommoeh.

Tjeahpoeraerie guhkie maadtoem ektiedimmiebarkojne jih dej tjeahpoehtäjjajgujmie åtna guktie orre aath buektedh. Dennie mijjen barkoe jargesne desnie tjeahpoehtäjjah jih kuraatovrh guerehtieh guktie jijtjedh maehtedh dam tjeahpoem byjjehtims tjiehtjelasside buektedh. Destie barkojeste maahtoem jih vuekiem buektedh guktie ovmese ektievuekietsiehkine sjiehtelidh, goh staaten-evtiedimmie gusnie tjeahpoehtäjjaj vuekie buerebe sjädta guktie dam sjiere sosiaale jallh jitjedh hammoedimmie maahtoen bijre barkedh.

Dennie tjeahpoeraerien maadtegisnien gååvnesje demokraatien iedtjen laavenjasse jih akte jaahkoe mah vihkeles dennie ektievuekien sijjesne, jih jaksoes edtja gaajhkide årrodh, guktie maehteih dam ektiedimmie- tjeahpoem vuesiehtidh desnie gusnie almetjh leah, dellie buerie nuepie sjädta jih vuejnedh guktie maehtieh dam tjeahpoem orrestehtedh jih skaepiedidh. Mijjen barkoen tjirrh maehtebe staatine ektine barkedh guktie maehtebe dam tjeahpoem dej sjiere byjreskigujmie buektedh goh liensieåeline jih noerigåetine, juktie desnie barre naan aejkien kultuvre jaksoes lea, jih seamma dej laanti universitet jih jylleskåvlide, desnie gyhtjelassh dan ektiedimmie-tjeahpoen bijre sjädta jih fåårskerh maehtieh dan mijjen eatnemen bijre gueriehtieh.

Jaepien 1937 dellie Staaten tjeahoperaerie elkiji, jih staaten åejvie Kultuvredepartemeenten nuelesne lea. Dah barkoedorjeme mah Tjeahpoeraerie buakteme dah leah bijre gaektsieluhkie jaepieh båeries, desnie maehtebe vihkeles evtidimmien tjeahpoej giejh vuejnedh guktie Sveerjen ektievoete aerebie orreme. Tjeahpoeraerie sjidti dellie gosse Sveerje veaksehke jielemisnie lij. Daelie jeatjhligkie sjidteme gosse dan edtjohke värrhtoedimmie lea, daelie stoerre nuepie leah guktie orre vuekiem dan ektiedamman buektedh.

Gosse edtja dam värrtoedimmien ektievoetesne jih dam veaksekes evtidimmiem dåeriedidh jih vuejnedh jis seamma ektietjeahpoe daelie sjidteminie. Jaepien 2012 dellie aelkebe jeatjligkie barkedh dej tjåadtjoems tjeahpojgujmie, storre tjåanghkoe dennie staaten byjreskinie, vihkeles lea aaj jih raeriestidh dej loeves hammoej bijre dennie staaten evtiedimmesne guktie orre barkijh maehtieh dennie byjjehtims tjeahpoedimmesne sjidtedh.

Tjåadtjoems tjeahpoeh

Staaten tjeahpoeraerie stingks tjeahpoedorjemem buakta dej orre bigkedims-gåetih jih byjreskidie dan staatenbarkose. Mijjieh barkebe aaj dej jielije guvvieh jih tjuajemes guvvieh jih abpe faasadh/ gåetiebäjngolen-viedtjigyjmie. Tjeahpoeraerie nuhtjieh dejtie tjiehpies sveenske jih tjeahpoeguvviedäjjide mah ålkoelaantijste, mohte aaj dah noere tjeahpoehtäjjide dah mah eah leah aerebie dej byjjehti byjreski tjeahpoegujmie barkeme.

Annjebodts prosjekth

Gellie jaepie åvteli dellie dah tjeahpoehtäjjah sijhtieh bäjngoelisnie dam vuesiehtimmie-tjiehtjelem tjåadtjodh, guktie jijtjedh maehtedh dejtie tjeahpoeprosjektide orre dajvie gaskoe evtiedidh. Eah goh naan jeatja tjeahpoehammoe dej orre dajvie mietie sjidteme, goh filmijste jih hammoehtäjjijste jih aaj dan politijhkese jih journalistikese, barre naaken dejstie. Daelie leah jijnjh tjeahpoehtäjjah dam tjielkes barkoem dej jeatjah ovmesie byjjehtims tjiehtjeli mietie ohtsedeminie, jih ektiedimmien guhtjelassh. Dennie prosjektine maahta tjeahpoeraerie ektine hammoehtäjjigujmie orre barkoej bijre gueriehtidh.

Staaten evtiedimmie

Gaskoeah dah jaepie 2010 – 2013 dellie tjeahpoeraerie barkiji ektine Rijhkeaantikvaari-moenehtassine. Boverket jih aarkitekture jih hammoehtäjja-gievlie ektine bijre dah reerenassen-laavanjassh guktie maehtedh dennie byjjehtims byjreskinie barkedh. Daate vuesehte guktie dihte iektemeran byjreske maahta veaksehke sjidtedh gaskoe dah barkoedåehkie jih otnegh gosse bigkedimmien bijre rååresjidh. Laavenjasse vuesehte guktie dah ovmesie tjeahpoeburrien maahtoeh, guktie dejtie buektedh jih orre raerie dan staate-evtiedimmesne sjidtedh. Jaepien 2014 dellie orre barkojne aelkebe guktie staaten evtiedimmine ektine sjidtedh dennie mijjen maadtoebarkosne jih dam evtiedidh, daate vuesehte guktie edtjebe dah båetije beajjan barkedh.

Tjeahpoedåehkie

Staaten tjeahpoeraerie tjeahpoedåehkide buakta dan staaten barkose mah bijre jarkan Sveerjesne leah, jih aaj dah ålkoelaanti- reeremesi barkoeh. Dej leah stoerre vijries tjeahpoedimmie gusnie ektietjeahpoe jih eeremes dah båeries aath dejstie sveenske tjeahpoetäjjijste. Dennie byjreskini leah tjirkemegåetie, liensiesijjieh, barkoesijjie, NewYorken Fn`n gåetie jih aaj Sveerjen ambasadh mah bijre jarkan eatnemisnie , dellie jijnjh almetjh maehtieh dejtie ovmesie tjeahpoeh jih tjeahpoedimmij diejvesh gaavnedidh.

Tjeahpoe-såjhtoe

Dehtie jaepeste 2004 dellie Staaten tjeahpoeraerie giehtjedimmiem åtna bijre dah reeremes åalam jih staaten tjeahpoh jih gåetieaajhteri jih dah bigkedimmien-viedtegs tjeahpoeh.

Staate åtna bijre 100 000 byjjehtims tjeahpoeaath , dehtie leah 200 bijre jarkan Sveerjen reeremisnie leah, jih dah 100 ålkoelaanti reeremisnie jih akte stoerre veaksehke tjeahpoeh jih kultuvrihistorie jih dåajroe vierhtieh gåvvnesje. Tjeahpoeraerie guerehte jih deadta reeremidie guktie staaten proffesjovnelle tjeahpoejde guhkiem jih stingkes vaarjelidh. Raeriem vedtebe aaj dejtie 100 tjuehti gåetieaajhteridie bijre dam åalam jih reeremem jih bigkemeveadtan tjeahpoe maam dle staaten tjeahpoeraereste dongkeme.